Muotokritiikki ja evankeliumien historiallinen luotettavuus

Jeesus-tutkimuksen suhteen muotokritiikki johti erityisesti sen saksalaisen siiven osalta skeptisyyteen. Vaikka esimerkiksi Bultmann piti mielekkäänä pyrkimystä historiallisen Jeesuksen rekonstruoimiseen evankeliumien pohjalta, hän painotti voimakkaasti evankeliumien olevan pääasiassa kokoelma traditioita, jotka kertovat enemmän seurakunnista kuin Jeesuksesta. Keskeisenä seikkana nähtiin tradition syntytilanne eli Sitz im Leben. Dibelius painotti tietynlaisten muotojen käyttöä tietyissä tilanteissa ja Bultmann korosti puolestaan tietynlaisten tilanteiden synnyttäneen tiettyjä traditioita. Englantilaiset muotokriitikot kuten C. H. Dodd, T. Manson ja V. Taylor olivat lähempänä Dibeliusta kuin Bultmannia. Vaikka koulukuntien määrittelemisessä Jeesus-tutkimuksen osalta on oltava varovainen, voidaan karkeasti yleistäen todeta, että brittiläisen koulukunnan lähestymistapa on kokenut ns. Third Quest -vaiheen myötä renessanssin. Toisaalta myös Bultmannin edustama skeptisemmällä linjalla on vankkaa kannatusta mm. pohjoisamerikkalaisen Jeesus seminaarin piirissä.