linkki kysymyksestä 14

Ohessa koosteenomaisesti muutamia tutkimusryhmän pikasukelluksessa pinnalle pulpahtaneita ajatuksia nimenomaan Matt. ja Luuk. 1-2 lukuihin liittyen. Korostamme, että kyseessä on keskimääräistä selvästi monimutkaisempi traditiokompleksi ja että seuraavat kommentit ovat poimintoja pohjanaan verrattain pikainen keskustelu. Mitään tyhjentävää tai lopullista ei ole tarkoitus tuoda esille. Sanottu ei myöskään edusta mitään radikaalisti uutta. Selontekoon saattaa vielä tulla uusia osioita.

Traditiokriittisesti 1: koko traditiokompleksi
– Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien joulukertomukset poikkeavat suuresti toisistaan. Kuitenkin kummassakin on selvästi kysymyksessä sama Jeesuksen syntymään liittyvä perustraditio. Keskeinen kysymys on miten joulukertomuksien traditio selitetään nämä seikat huomioiden.
– Suuret poikkeavuudet merkitsevät sitä, etteivät kirjoittajat selvästikään tunteneet toistensa versioita. Kertomukset periytyvät siis kumpaakin kirjoittajaa edeltäneestä traditiosta. Poikkeavuudet eivät kuitenkaan selity edes sillä, että kirjoittajat olisivat käyttäneet samaa edeltävää lähdetraditiota. Tilanne on siis toinen kuin kirjoittajien käyttäessä Markusta tai Q-lähdettä. Kysymys on lopultakin kahdesta eri traditiohaarasta, joista toisesta on päässyt osalliseksi Matteuksen evankeliumin kirjoittaja, toisesta Luukkaan. Kuinka pitkälle taaksepäin näiden traditiohaarojen voidaan katsoa kulkevan erillään? Aivan kirjoittajien lähimenneisyyteen ei yhtymäkohtaa voi sijoittaa. Päinvastoin perustraditio on todennäköisesti melko varhainen. On myös harkittava sitä mahdollisuutta, että useamman alkuperäistradition paradigma tulisi nyt sovellettavaksi.

Traditiokriittisesti 2: Joitakin Matteuksen version erityiselementtejä
– Refleksiositaatit ovat selvästi haettuja. Tämä viittaa siihen, että tapahtumat, joihin ne liitetään, tulivat sitaattien tekijälle (joka viime kädessä on Matteus) annettuina, eli ne periytyvät traditiosta. On mahdotonta sanoa kuinka pitkältä. Sinänsä Herodes Suuren julmuus, itämaisten maagien reagointi astrologiseen tapahtumaan tai juutalaisperheen muutto Palestiinasta Egyptin Aleksandrian juutalaisyhteisöön eivät ole historiallisesti mahdottomia tai edes epätodennäköisiä asioita. Tapahtumien liittyminen Jeesuksen yliluonnolliseen syntymiseen neitseestä antaa kuitenkin vaikutelman, että niiden tarkoitus on itse syntymätapahtuman tarunhohdon lisääminen.

Traditiokriittisesti 3: Joitakin Luukkaan version erityiselementtejä
– Koko valtakunnan ”verollepano” Augustuksen käskystä Quiriniuksen aikana sekä Joosefin ja Marian tästä syystä tapahtunut matka Betlehemiin kohtaavat suuria joskaan eivät kokonaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia historiallisessa selityksessä. Jeesuksen syntymä Betlehemissä sinänsä ei ole Luukkaan innovaatio kuten Matteuksen versio osoittaa, vaan se on kuulunut osana perustraditioon.

Autenttisuuskriittisesti
– Matt. 1-2 ja Luuk.1-2 mahdollistavat moninkertaisen todistuksen kriteeriin vetoamisen. Koska attestaatiot oletettavasti kulkevat pitkälle taaksepäin riippumattomina, kyseessä oleva kriteerin sovellus on erityisen vahva.
– Maininta Jeesuksen sikiämisestä kunniallisen avioliiton ulkopuolella on vahva erilaiuuskriteerin sovellus.

Kooten
– Traditiohistoria puhuu monien traditioelementtien varhaisuuden puolesta. Kysymyksessä on kuitenkin verrattain laaja traditiokompleksi, ja on vaikea yksilöidä sen eri osien ikää. Varmuudella vanhaa ainesta ovat molempiin traditiohaaroihin kuuluneet maininnat, mm. Maria ja Joosef Jeesuksen vanhempina, Jeesuksen syntymä Betlehemissä, daavidilainen sukutausta, lapsuusvuodet Nasaretissa, sekä Marian raskaus siihen liittyvine ihmeineen. Vastaavasti moninkertaisen todistuksen kriteeri toimii koko vahvuudessaan juuri näiden seikkojen kohdalla. Erilaisuuskriteeri puolestaan koskee nimenomaan Jeesuksen sikiämistä kunniallisen avioliiton ulkopuolella.