historianjeesus.fi

by Tom Holmén

linkki kysymyksestä 12

Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä julkaisee keväällä 2009 kirjan AD30 – Kirja Jeesuksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, jossa mm. tyhjää hautaa ja ylösnousemusilmestyksiä käsitellään nykytutkimuksen valossa.

Lyhyt vastaus kysymykseen 12 (ks. kysy -osio):

Historiallisen tosiasian luonne
Tieteellisessä historian tutkimuksessa ilmaisulla ”voidaan pitää tosiasiana” tarkoitetaan luonnollisesti ns. historian tutkimuksen totuutta. Tämä taas voidaan määritellä asiaksi, joka normaalien historian tutkimuksen metodien puitteissa vaikuttaa luotettavalta tosiasialta. Tässä mielessä kysymykseen voidaan vastata myöntävästi. Jos sovellamme Uuden testamentin ja historian Jeesuksen tutkimukseen normaaleja historian tutkimuksen metodeja, vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että joukko naisia löysi Jeesuksen haudan tyhjänä ja että lukuisilla ihmisillä oli erityislaatuisia kokemuksia, jotka nämä tulkitsivat Jeesuksen ilmestymiseksi. Gary Habermasin tekemän tutkimuksen (joka kattoi yli 1400 tieteellistä julkaisua) mukaan noin 75% tutkijoista uskoo tyhjä hauta kertomuksen ytimen palautuvan historiallisiin tapahtumiin. Ilmestyskokemuksien historiallisuuteen uskoo tutkijoista vielä huomattavasti suurempi joukko. Puhumme siis hyvällä syyllä tutkijoiden enemmistön näkemyksistä. Tämä ei tietenkään sellaisenaan ole tae jonkin asian totuudellisuudesta. Suuntaa-antavaa se kuitenkin on.

Aitouskriteerit, tyhjä hauta ja ilmestykset
Seuraavassa on hyvin lyhyesti syitä edellä mainitulle näkemykselle. Jeesus-tutkimuksessa käytettävät aitouskriteerit toteutuvat näiden tapahtumien kohdalla melko hyvin.

a) Moninkertaisuuskriteeri: Ilmestysten kohdalla Markus, M-materiaali, L-materiaali, Johannes ja Paavali vahvistavat sellaisia tapahtuneen. Myös tyhjä hauta kertomuksella on, joskaan ei yhtä vahva, jonkinasteinen moninkertaisuuskriteerin vahvistus. Markus, Johannes ja M-materiaalin heijastama juutalainen käsitys (varastettu ruumis teoria) viittaavat tyhjä hauta tradition olemassaoloon jo melko varhain.

b) Koherenssikriteeri: Ylösnousemususkon synty on mielekkäästi selitettävissä näiden tapahtumien puitteissa. Mikäli tyhjää hautaa ei löydetty tai kukaan ei kokenut edellä mainitun kaltaisia ilmestyksiä, on varsin vaikea selittää ylösnousemususkon syntyä ja leviämistä.

c) Hämmennyskriteeri: Naisten mainitseminen keksityssä kertomuksessa todistajina ei olisi todennäköistä ottaen huomioon naisten aseman sekä juutalaisessa, kreikkalaisessa, roomalaisessa että kristillisessä yhteydessä. Tyhjä hauta kertomus tuskin siis on keksitty.

d) Erilaisuuskriteeri: Tyhjää hautaa ei esimerkiksi Apostolien teoissa ole lainkaan mainittu, vaikka tiedämme kirjoittajan tunteneen sen. Samoin Paavalin kirjeet ja muut kirjeet vaikenevat siitä. Tyhjä hauta ei siis ilmeisesti ollut olennaisen tärkeä ylösnousemuksen todiste tai muuten teologisesti merkittävä käsite, varhaiskristillisyydessä. Tämä vähentää sen mahdollisuuden todennäköisyyttä, että se olisi keksitty tyhjästä.

e) Palestiinalaisen ympäristön kriteeri toteutuu monien tutkijoiden mukaan mm. Markuksen tyhjä hauta kertomuksen semitistisessä ajanilmaisussa ”ensimmäisenä päivänä sapatista”.

Apostoli Paavali lainaa 1. Kor 15:3-8:ssa vanhaa varhaiskristillistä uskontunnustusta, jonka kertoo itse vastaanottaneensa (käyttäen ilmaisua paralambano, jota traditioiden välittämisen yhteydessä käytettiin puoliteknisenä ilmaisuna) ja vastaavasti kertoneensa (paradidomi) korinttilaisille. Nimikirjo tunnustuksen yhteydessä kattaa kaikki dokumenteista tuntemamme varhaiskristillisyyden ryhmittymät. Siinä mainitaan Jeesuksen veli Jaakob, joka oli farisealaispalestiinalaisen siiven suosiossa, Pietari ja muut ”perusapostolit” sekä Paavali itse (Paavalin omana lisäyksenä traditioon). Paavali kertoo kaikkien julistavan tätä samaa perussanomaa, jonka mukaan ”Jeesus kuoli syntiemme tähden, haudattiin ja herätettiin kuolleista.”

Paavali kertoo ajastaan (noin 30-33 jKr.) Jumalan seurakunnan vainoajana. Koska Paavalin mukaan tämä ylösnousemususko on hänen julistamansa uskon ydin, on luonnollista olettaa, että myös tämä hänen vainoamansa liike uskoi pääpiirteissään samalla tavoin. Tämä johtaa meidät aivan ensimmäisiin Jeesuksen kuoleman jälkeisiin vuosiin.

Vaihtoehtoiset skenaariot
Ne tutkijat, jotka eivät pidä tyhjä hauta -kertomusta historiallisena, esittävät pääasialliseksi argumentikseen yleensä sen, että Paavali ei mainitse tyhjää hautaa käsitellessään ylösnousemusta 1. Kor. 15. luvussa. Samalla he katsovat, että ylösnousemuksella voitiin tarkoittaa sellaista tapahtumaa, jossa ruumis jäi hautaan mutta uudelleen luotu kirkastusruumis ”nousi” kuolleista. Tämä on kiistelty kysymys ja ns. aito historiantutkimuksen ongelma. Metodologisesti se kuitenkin jäsentyy hiljaisuudesta argumentoinniksi, johon liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä, kuten kysymys: ”Miten tyhjä hauta kertomukseen viittaaminen olisi palvellut Paavalin tarkoitusperiä?”

Yksi tutkimuksen haara on ajanut näkemystä, jonka mukaan oli olemassa sellainen pääsiäisen jälkeinen Jeesus-yhteisö, jossa ei lainkaan uskottu ylösnousemukseen. Jotkut ovat ehdottaneet, että ylösnousemus on vain symboli, jonka avulla Jeesuksen seuraajat halusivat kertoa tämän opetusten ja vaikutusten elävän heidän keskuudessaan.

Nämä vähemmistönäkemykset ovat usein metodologisesti ongelmallisia, koska niissä saatetaan hylätä tyystin dokumenttien tarjoama versio historiasta. Vaikka historiallisia dokumentteja analysoidaan tieteellisessä historian tutkimuksessa varsin kriittisesti, yleensä täysin tutkijan mielikuvitukseen pohjautuvia ja dokumenttien näkökohdat hylkääviä teorioita ei suosita. Todisteeksi odotetaan muutakin kuin teoreettista mahdollisuutta, että ”näin olisi periaatteessa voinut käydä”. Vaihtoehtoisten skenaarioiden myötä joudutaan aina selittämään koko varhaiskristillinen historia uusiksi ja ainakin toistaiseksi esitetyt teoriat eivät ole tähän tyydyttävästi kyenneet.

Kirjallisuutta
Ehkä monipuolisimman kuvan Jeesuksen ylösnousemukseen liittyvästä tutkimuksesta ja argumentoinnista tarjoaa Dale Allison kirjassaan Resurrecting Jesus (2003). N.T. Wrightin Resurrecting the Son of God (2003) on paksu ja hyödyllinen johdanto erityisesti ylösnousemuksen käsitteen määrittelyssä. Matti Myllykosken artikkeli ”What happened to the body of Jesus” kirjassa Fair Play esittää ehkä parhaimman tyhjä hauta -kertomuksen vaihtoehtoisselityksen. Viihdyttäviä ja samalla hyvin informatiivisia ovat myös kirjoiksi toimitetut väittelyt William Lane Craigin ja John Dominic Crossanin sekä Craigin ja Gerd Lüdemannin välillä. Näissä kirjoissa lisäksi joukko tutkijoita kommentoi väittelijöiden esityksiä (Hoover, Miller, Borg, Goulder, Witherington, Gundry, Blomberg, Davies). Kirjat tunnetaan nimillä Would the Real Jesus Please Stand Up (1997) (Craig ja Crossan) ja Jesus’ Resurrection: Fact or Fiction (2000) (Craig ja Lüdemann). Suomenkielisen kattavan katsauksen aiheeseen on kirjoittanut Lars Aejmelaeus kolmiosaisena sarjana Jeesuksen ylösnousemus (1993, 1994, 1996).

Mainokset