historianjeesus.fi

by Tom Holmén

Herodes Suuri

Koko Palestiina oli vuonna 63 eKr. joutunut Rooman maailmanvaltakunnan hallintaan Pompeiuksen vallatessa Jerusalemin ja tunkeutuessa temppelin pyhille alueille. Myöhemmin Pompeiuksen ja Julius Caesarin kamppaillessa, idumealainen Antipater, joka jo aiemmin oli sekaantunut Palestiinaa koskevaan valtapeliin, asettui tukemaan Caesaria. Caesar selviytyi voittajana ja palkitsi saamansa avun mm. tekemällä Antipaterista käytännössä juutalaisten alueen hallitsijan. Tätä perua ovat myös roomalaisten juutalaisille suomat erioikeudet uskontonsa harjoittamiseen, mm. luvat viettää sapattia ja hoitaa jumalanpalvelus vanhojen traditioiden mukaan. Antipater jakoi Juudean ja Galilean määräysvallan kahdelle pojalleen, Fasaelille (Juudea) ja Herodekselle (Galilea). Caesarin salamurhaa seuranneissa levottomuuksissa Herodes onnistui vuonna 40/39 eKr. saamaan Rooman senaatilta nimityksen ”juutalaisten kuninkaaksi”. Vallasta kiinni hän pääsi tosiasiallisesti vasta noin kolme vuotta myöhemmin kukistettuaan Palestiinassa välillä valtaan nousseen hasmonealaista juutalaista syntyperää olevan Antigonuksen, jota erityisesti juutalainen eliitti tuki.

Herodeksen valtakausi muodostui pitkäksi. Hän hallitsi 37-4 eKr., kuolemaansa asti. Herodes yritti kaikin keinoin, hurskaudella ja häikäilemättömyydellä, ansaita kansaltaan saman tunnustuksen, jonka oli saanut Rooman senaatilta. Lähimmäksi onnistumista hän pääsi aloitettuaan Jerusalemin temppelin jättiläismäisen uudistustyön. Tällä ja monilla muilla massiivisilla hankkeillaan hän saavutti historialta lisänimen ”Suuri” (nimitys, jota Josefus käytti todennäköisesti tarkoituksessa ”vanhempi”), mutta pysyi kansalleen jo syntyperänsä tähden heidän kuninkaakseen kelpaamattomana. Näin siitäkin huolimatta, että hän valtakautensa aluksi nai hasmonealaisen Mariamnen. Loppua kohden fyysiset ja psyykkiset sairaudet sekä valtapeli myös perheen sisällä vaivasivat Herodesta ja ajoivat hänet ennen näkemättömiin julmuuksiin. Matt. 2 luvun kertomus Betlehemin lastenmurhasta sopii hyvin Herodes-kuvaan, vaikkei esim. Josefus tapahtumaa mainitsekaan. Herodeksen kuoltua valta jaettiin hänen pojilleen Herodes Arkelaukselle (Juudea, Samaria ja Idumea), Herodes Antipakselle (Galilea ja Perea) sekä Filippokselle (pohjoistransjordania).

Mainokset