Morna Hooker

”Friendly greetings from Cambridge, UK to ’www.historianjeesus.fi’ and the Åbo Akademi Historical Jesus Workshop. I am delighted to hear of what you are doing to make the results of genuine scholarly research into the historical Jesus known to a wider audience. My very best wishes to you for your work in helping others to understand the problems, challenges, methods, and possible solutions associated with this important field  of study.”

– Morna Hooker

Harvoin on tutkimukseen vaikutettu niin vähällä niin paljon kuin Morna D. Hookerin 1970-luvun alussa ilmestyneellä kahdella artikkelilla ”Christology and Methodology” NTS 17 ja ”On Using the Wrong Tool” Theology 75. Toki paljon muutakin Jeesus-tutkimuksen alalta julkaissut sekä myös Paavalin teologiaa ja Uuden testamentin kristologiaa merkittävästi tutkinut Cambridgen yliopiston pitkäaikainen professori (Lady Margaret’s Professor of Divinity), nykyään emerita, esitelmöi Studiorum Novi Testamenti Societasin kokouksessa v. 1970 itsensä Norman Perrinin toimiessa puheenjohtajana. Perrin oli vielä tuolloin jokseenkin kukoistavan Jeesus-tutkimuksen vaiheen, nk. toisen etsinnän, johtohahmoja ja erityisesti metodologian ekspertti. Hookerin esitelmä sekä sen pohjalta julkaistut artikkelit kuitenkin asettivat toisen etsinnän keskeisimmät metodiset periaatteet vakavasti kyseenalaiseksi. Hookerin muistikuvien mukaan Perrin oli tilanteesta täysin typertynyt. Artikkelien kritiikki oli lopulta merkittävältä osalta vaikuttamassa siihen, että toinen etsintä alkoi hiipua ja kuihtui nopeasti pois. Samalla artikkelit vilisivät ideoita, joita nykyään jo verrattain pitkään vauhdissa ollut ”kolmas etsintä” on parina viime vuosikymmenenään parhaansa mukaan toteuttanut. Tässä Hookerin kritiikin muutamia välähdyksiä:

–  Tutkimuksessa pelätään yli kaiken sitä, että vahingossa väitettäisiin sekundaarisen tradition periytyvän Jeesukselta. Mutta autenttisten Jeesuksen sanojen tai tekojen laittaminen varhaiskristillisyyden piikkiin ei ole yhtään sen pienempi virhe. – Tradition Sitz im Leben tarkoittaa puitteita joissa traditiota on käytetty, ei sen syntymäympäristöä. Siksi siitä huolimatta, että todennetaan jonkin tietyn tradition Sitz im Leben varhaiskristillisyydessä, on aina etsittävä vastaavaa myös Jeesuksen elämäntilanteeseen liittyen. – Nk. erilaisuuskriteerin monopolinomainen (ts. negatiivinen) käyttö eliminoi tutkijan Jeesus-kuvasta tehokkaasti yhtymäkohdat Jeesuksen ja varhaiskristillisen sanoman välillä. – Näin jo metodilla sanellaan mm. se, ettei Jeesus katsonut toimineensa Messiaan virassa (koska tämä ajatus nimenomaan kuului varhaiskristilliseen sanomaan). – Tällaisen päättelyn välttämiseksi on käytettävä useampien autenttisuuskriteerien yhdistelmää. – Kaiken kaikkiaan vähemmän dogmatismia ja enemmän sen tunnustamista, että tulokset ovat yleensä vain hyviä mahdollisuuksia ja korkeintaan hyviä todennäköisyyksiä. – Tässä valossa pyrkimys kuvata Jeesusta yksinomaan sen materiaalin valossa, joka tarkasti täyttää asettamamme kriteerit, on liian ahdas.

Ja tämä vuodelta 1972 peräisin oleva kriittinen lausahdus on paras todeta kokonaisuudessaan englanniksi:

”He [the radical scholar] looks for some kind of scientic verification – a litmus paper test which can be applied to the sayings of Jesus, which turns either pink or blue, according to whether they are or are not authentic, so that he may sort his material into neat piles.”

M.D. Hooker, ”On Using the Wrong Tool”, Theology 75 (1972), p. 580.

Vallalla olleen toisen etsinnän näkökulmasta nämä ja monet muut Hookerin artikkelien näkemykset olivat lamaannuttavia, mutta nykytutkimus löytää niistä yhä monenlaista innoitusta. Ne ja monet muut Hookerin tutkimukset, The Message of Mark, Continuity and Discontinuity: Early Christianity in its Jewish Setting, Not Ashamed of the Gospel: New Testament Interpretations of the Death of Christ, The Signs of a Prophet: The Prophetic Actions of Jesus, ovat nykyäänkin tutkimuksen jatkuvassa käytössä.