Alku

Modernin Jeesus-tutkimuksen päämääränä on selvittää minkälainen oli historian henkilö Jeesus Nasaretilainen. Tämän tapaisen kysymyksenasettelun ja sitä palvelevan kriittisen tutkimusasenteen alku paikannetaan yleensä 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksiin, joita Gotthold Lessing (1729-1781) julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen. Jotakin Reimaruksen tutkimusten arkaluontoisuudesta kertoo se, että Lessing julkaisi ne ”nimeltä mainitsemattoman” tutkijan tuotoksina. Teoksessaan Rationaalisten jumalanpalvelijoiden puolustus, josta Lessing julkaisi fragmentteja, Reimarus halusi luoda järkeen perustuvan käsityksen Jeesuksesta. Hän esitti, ettei Jeesuksen tarkoituksena ollut julistaa uutta oppia tai uusia uskonnollisia käytäntöjä. Reimaruksen mielestä opetuslapset olivat väärentäneet Jeesus-kuvan sepittämällä Jeesuksesta mielikuvituksellisia arvoituksia. He olivat myös varastaneet Jeesuksen ruumiin ja keksineet ennustuksen hänen loisteliaasta paluustaan. Näin Reimarus kiisti mm. ylösnousemuksen historiallisuuden.

Reimaruksen näkemykset noudattelivat ajan valistusaatteellista henkeä ja suuntautuivat kirkon dogmaattisuutta sekä perinteistä uskonnollista Jeesus-kuvaa vastaan. Sama suuntaus jatkui 1800-luvun Jeesus-tutkimuksessa, vaikka monet Reimaruksen yksittäisistä teeseistä kohta hylättiinkin.