historianjeesus.fi

by Tom Holmén

Historian Jeesus ― mikä se on?

Otsikon esittämässä kysymyksessä ei ole kielivirhettä. Historian Jeesus ei oikeastaan ole henkilö, vaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva rekonstruktio kerran eläneestä, Jeesus Nasaretilaisena tunnetusta henkilöstä. Jeesus eli n. 2000 vuotta sitten meille hyvin vieraassa maailmassa. Hänestä kertovat tietyt rajalliset ja tutkimuksen näkökulmasta enemmän tai vähemmän puutteelliset lähteet. Parasta mitä tiede voi tällaisessa tilanteessa tehdä, on luoda keskustelun pohjaksi erilaisia malleja, hypoteeseja ja teorioita Jeesuksesta ja hänen elämänvaiheistaan.

Historian Jeesusta ― malleja, hypoteeseja, rekonstruktioita ― on hyvä verrata todelliseen Jeesukseen, jolla tarkoitamme kerran historiassa elänyttä henkilöä ― lihaa, luita ja verta. Se minkälainen hän oli, ei tietenkään riipu siitä, mitä teorioita historian Jeesuksesta tutkimuksessa milloinkin kannatetaan. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda historian Jeesuksen rekonstruktio mahdollisimman lähelle todellista Jeesusta. Sen arvioiminen, kuinka tässä onnistutaan on kuitenkin vaikeaa. Jos kuunnellaan tutkijoista skeptisimpiä, voidaan tutkimuksen katsoa tavoittaneen todellisen Jeesuksen varmuudella vain joissakin perusasioissa.

Keskusteluun on vielä tuotava uskonnon Jeesus. On huomattava, ettei Jeesuksen tieteellinen tutkiminen merkitse ns. perimmäisten kysymysten selvittämistä. Tutkimuksessa saatetaan kysyä pitikö Jeesus itseään Messiaana, toimittiko hän profeetan virkaa, väittikö hän itseään Jumalan Pojaksi. Tämä on kuitenkin kokonaan toinen asia kuin sen pohtiminen oliko Jeesus todella Messias, toteutuivatko hänen profetiansa ja/tai pitäisikö häntä pitää Jumalan Poikana. On varottava, ettei ajatus historian Jeesuksesta puhuttaessa näin lipsahda uskonnon maaperälle.

Ennen kaikkea historian Jeesukseen tutustuja varautukoon sumeuteen: on todennäköisyyksiä, epävarmuuksia, näkemyseroja, variaatioita, hetkellisyyttä. On tyypillistä, että tutkimus vaatii harjoittajiltaan tai sitä seuraavilta tällaista sietokykyä. Jatkuva keskustelu, uusien ratkaisujen hakeminen ja entisten kyseenalaistaminen on tieteen syvintä olemusta ja lopultakin se tekijä, joka vie tutkimusta eteenpäin. Jeesuksesta puhuttaessa se saattaa kuitenkin olla monelle uutta.