historianjeesus.fi

by Tom Holmén

Miten historian Jeesusta tutkitaan?

Jeesus-tutkimus maailmalla Historian Jeesuksen tutkimuksessa eletään kohta jo kolme vuosikymmentä kestänyttä renessanssia. Jeesuksen opetuksesta ja toiminnasta julkaistaan jatkuvalla syötöllä artikkeleita, kirjoja ja jopa usean kirjan sarjoja. Tutkimuksissa keskustellaan yksittäisistä Jeesuksen elämään tai toimintaan liittyvistä teemoista, mutta myös Jeesuksesta kokonaiskuvaa luomaan pyrkivät tutkimukset ovat uudelleen lisääntymässä. Siinä missä vanhempi Jeesus-tutkimus pyrki painottamaan sitä, mikä Jeesuksessa oli ainutlaatuista ja mikä erotti hänet aikansa juutalaisuudesta, on nykytutkimuksen keskeisimpänä painotuksena ollut Jeesuksen ymmärtäminen ensimmäisen vuosisadan juutalaisena, ts. osana aikaansa. Huolimatta siitä, että suurimmalla osalla tutkijoista on lähtökohtanaan käsitys juutalaisesta Jeesuksesta, on tutkimuksessa muodostunut lukuisia erilaisia Jeesus-kuvia. Eräänä syynä tähän on se, ettei Jeesuksen ajan juutalaisuus ollut erityisen yhtenäinen kokonaisuus. Tutkijat puhuvat asiaa korostaakseen jopa ”juutalaisuuksista”. Muita tutkimustulosten erilaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat lähteisiin ja metodeihin liittyvät näkökantaerot. Niinpä viime aikainen tutkimus voi esittää Jeesuksen profeettana, erityisesti ihmeitä tekevänä lopunajan profeetta, Messiaana, juutalaisena filosofina, farisealaisena, galilealaisena rabbina tai karismaatikkona. Toisaalta vaikka jotkut äärilaitojen Jeesus-käsitykset sulkevatkin toisensa pois, suurimmassa osassa nykytutkimuksen Jeesus-kuvista on myös merkittävästi yhteisiä piirteitä.

Tutkimushistorian päävaiheet:

  • Jeesuksen elämä -tutkimus (die Leben-Jesu- Forschung) 1700-luvun loppu ― 1900-luvun alku. Liberaalin protestantismin Jeesus-kuva: Jeesus ajattomien viisauksien opettajana
  • toinen etsintä (die neue Frage / the new quest) 1950 ― 1970-luvun alku. Juutalaisuudesta (edukseen) eroava Jeesus
  • nk. kolmas etsintä (the third quest) n. 1980 ― Juutalainen Jeesus

Tutkimusmenetelmistä Jeesus-tutkimuksesta pääsee parhaiten käsitykseen, jos ajattelee sitä erikoistuneena historian tutkimuksena. Keskeisillä sijoilla ovat kysymykset lähteistä sekä metodeista, joilla lähteitä käsitellään. Kriittisen tutkimuksen päälähteinä toimivat synoptiset evankeliumit, Matteus, Markus ja Luukas. Yhä enenevässä määrin käytetään myös Johanneksen evankeliumia. Jotkut tutkijat lisäävät luetteloon vielä Tuomaan evankeliumin. Metodeista keskeisellä sijalla ovat nk. autenttisuuskriteerit sekä perinteinen traditiokritiikki, joiden avulla pyritään arvioimaan lähteiden tarjoaman informaation historiallisuutta eli autenttisuutta. Jeesus-tutkimuksen aputieteistä merkittävimpiä ovat arkeologia, sosiologia sekä kielitiede.  

Markuksen evankeliumi historian Jeesuksen lähteenä?

Markus 11.11-15

He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahan-vaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat eikä antanut kenenkään kulkea tavaraa kantaen temppelialueen kautta. Hän opetti ihmisiä näin: ”Eikö ole kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone’? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.”

Jeesuksen ajan juutalaisuus?

Markus 11.15-17 tradition varhaisemmat muodot?

Minkälainen temppeli oli ja mikä oli sen merkitys ajan juutalaisuudessa?

Periytyykö alkuperäinen traditio Jeesukselta?

Mitä Jeesus teki
temppelissä

Mitä muuta lähteet kertovat Jeesuksesta ja temppelistä?

Esimerkki yksittäisen tradition analyysista

Mainokset