historianjeesus.fi

by Tom Holmén

Moninkertaisuuskriteeri

Moninkertaisuuskriteerin mukaan traditio on todennäköisesti autenttinen, jos se esiintyy kahdessa tai useammassa toisistaan riippumattomassa lähteessä. Kriteerin soveltamisessa olennainen tekijä on käsitys käytettävien lähteiden keskinäisestä suhteesta. Mikäli lähteiden kirjoittajat/redaktorit ovat tunteneet toistensa teokset, ei yleensä enää voida puhua riippumattomuudesta. Yleensä kriteerin käyttö nojautuu ns. kaksi(/neli)lähdeteoriaan, jonka mukaan Matteus ja Luukas ovat käyttäneet lähteinään Markuksen evankeliumia, Q-lähdettä ja lisäksi omia erityislähteitään (M-lähde ja L-lähde). Osa tutkijoista pitää Johanneksen evankeliumia itsenäisenä eli synoptikoista riippumattomana, osa taas katsoo evankelistan tunteneen ainakin Markuksen evankeliumin. Tämän vallitsevan teorian puitteissa voidaan muodostaa seuraavankaltaisia itsenäisistä lähteistä koostuvia ”todistajajoukkoja”:

i)                  Markus – Q-lähde – Johannes.

ii)                 M-lähde – L-lähde – Johannes.

Joskus saman kirjoittajan/redaktorin teos voi sisältää kaksi ilmeisen itsenäistä samasta seikasta kertovaa traditiota. Esimerkiksi Luukas kertoo Jeesuksen hautauksesta hieman eri tavalla evankeliumissaan ja Apostolien teoissa. Onkin mahdollista, että hänellä on ollut käytössään kaksi tapauksesta kertovaa erillistä lähdettä, jolloin moninkertaisuuskriteeri toteutuu jo yhden (kaksois)teoksen puitteissa. Tällainen on kuitenkin verraten harvinaista. Toinen vielä erityislaatuisempi esimerkki on Johanneksen evankeliumin kertomus Lasaruksen kuolleistaherättämisestä (Joh 11:1-44). Evankelista on selvästi yhdistänyt kaksi kertomusta melko kömpelösti toisiinsa eli voidaan päätellä, että tapauksesta on kertonut ainakin kaksi traditiota.

Moninkertaisuuskriteeriä on kritisoitu, koska vaikka kahdesta riippumattomasta lähteestä löytyvä traditio on varhainen, mikään ei silti takaa että se välttämättä olisi Jeesukselta peräisin. Näin esimerkiksi vuonna 45 jossakin kristillisessä yhteisössä muodostunut traditio on periaatteessa voinut kulkeutua sekä Q-lähteeseen että toisaalta Markuksen evankeliumiin.