Loppiainen

Matteus 2.1-12
Matteus käyttää kreikkalaisesta kirjallisuudesta tuttua synkrisis-menetelmää eli asettaa päähenkilöitä vastakkain ja pakottaa lukijan samaistumaan tietäjiin. Koska Matteuksen lukijat ainakin osittain koostuivat juutalaiskristityistä, tämän samaistumisen pakanoihin täytyi olla varsin radikaali kokemus. Vastakkain ovat Israelin kuningas Herodes yhdessä ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa sekä pakanatietäjät ja Jeesus. Mikäli Matteuksen evankeliumia ajateltaisiin näytelmänä, voitaisiin ensimmäisten näyttämölle saapuneiden henkilöiden (jos Joosef, Maria ja Jeesus olisivat siellä jo valmiina) todeta olevan pakanoita. Samalla tavoin ennen esiripun sulkeutumista viimeiset yleisön korviin soimaan jääneet sanat olisivat kehotus mennä saarnaamaan kaikille kansoille eli pakanoille (28.16-20). Pakanalähetyksen teema on vahvasti esillä kertomuksessa idän tietäjissä kuten muuallakin Matteuksen evankeliumissa (ks. esim. 3.9, 4.15, 8.10-12, 28).

Juutalaiset pitivät pakanoita suorastaan määritelmällisesti epäjumalanpalvojina. Tässä mielessä se hämmentävä seikka, että tietäjät olivat astrologeja, korostuu entisestään. ”Idän tietäjiä” eli ilmeisesti kaldealaisia pidettiin kreikkalaisten ja roomalaisten keskuudessa merkittävinä ja arvostettuina taikuuden harjoittajina. Juutalaiset taas Vanhan testamentin pohjalta pitivät astrologiaa syntinä (ks. esim. 5. Mooseksen kirja 4.19; 18.9-13 ja Jesaja 47.13), vaikka sitä harrastettiin ilmeisen aktiivisesti myös Jeesuksen ajan Palestiinassa. Juutalaisen kuulijan korvaan taikuutta harjoittavan pakanan nimeäminen kertomuksen sankariksi oli varmasti shokeeraavaa. Samalla kertomukseen kätkeytyy myös Israelin rooli ja merkitys kirjanoppineiden pystyessä osoittamaan, missä Messias on syntynyt. Jeesuksen messiaanisuus on siis Matteuksen kertomuksen maailmassa selvää myös juutalaisten johtajille, jotka eivät kuitenkaan ojentaudu tiedon mukaan vaan tajuamattaan tulevat pakanoiden syrjäyttämäksi (vrt. 3.9).

Matka Jerusalemista Betlehemiin oli vain noin 10 kilometriä, joten Matteuksen mainitsema tähti on ymmärrettävä vastaavankaltaiseksi johdatusmerkiksi kuin israelilaisten edellä kulkenut pilvenpatsas Siinain erämaataipaleella (ks. esim. 4. Mooseksen kirja 9.15-23).

Kertomuksen pahin hahmo, kuningas Herodes Suuri (s. 73 e.Kr.), tiedettiin taitavana mutta julmana hallitsijana. Hänen paranoidinen suhtautumisensa mahdollisiin kilpailijoihin tunnettaan myös Flavius Josefuksen kirjoituksista. Herodes esim. antoi hukuttaa lankonsa, koska katsoi tämän olleen liian suosittu. Samaten hän antoi tappaa mm. yhden vaimonsa ja poikansa. Toisaalta Herodeksen kerrotaan jakaneen tehokkaasti kansalle ruokaa nälänhädän aikana ja kehittäneen valtakuntansa infrastruktuuria mm. kunnianhimoisilla rakennusprojekteilla. Juonittelu ja valtapeli vastaavat hyvin historian välittämää kuvaa tästä pitkäaikaisesta hallitsijasta.