historianjeesus.fi

by Tom Holmén

Selitysmalleja

Selitys

Jeesuksen elämä pähkinänkuoressa? Luettelot jäävät kuitenkin väistämättä pintapuolisiksi. Syvempää ymmärrystä tarjoavat esitykset, joita kutsuttakoon selitysmalleiksi. Niissä struktuuri muodostuu kysymyksistä kuten Mihin Jeesus pyrki?, mitkä olivat hänen aikomuksensa?, Miksi niin tai näin tapahtui ja mikä johti asiasta toiseen?

Eräs tämän tyylin kysymys ohjaa koko tutkimusta: Mikä oli johtamassa siihen, että Jeesus ristiinnaulittiin? Toisin sanoen, Miten selitämme Jeesuksen elämän siten, että sen päättyminen ristiinnaulitsemiseen vaikuttaa uskottavalta seuraamukselta? Vastauksen antaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin voisi alkuun kuvitella. Jeesuksen ajan juutalaisuus kuvataan nykytutkimuksessa heterogeeniseksi ja monimuotoiseksi. Monista keskeisistäkin asioista vallitsi merkittävää erimielisyyttä ilman, että ihmiset ryhtyivät hankkimaan toisilleen kuolemantuomiota. Jeesuksen toiminta on siksi nähtävä tässä mielessä riittävän radikaalina, mutta toisaalta hänet tulisi samalla kuvata olennaisesti juutalaisena. Jeesuksen tuomitsivat myös roomalaiset vallanpitäjät, ja hänen saamansa teloitus oli roomalaisittainkin rankin mahdollinen, tyyppillisesti valtakunnan vihollisille ja kapinallisille tarkoitettu. Jeesuksen julistustoiminta ymmärretään tutkimuksessa kuitenkin lähes poikkeuksetta epäpoliittiseksi. Toisin kuin monet muut ajan uskonnolliset johtohahmot ja vaikuttajat, Jeesus ei puhunut roomalaisten poistumisesta edellytyksenä aidolle Jumalan palvelemiselle saatika suoraan kehottanut aseelliseen vastarintaan.

Yleisin tutkimuksessa esitetty ratkaisumalli on yksilöidä koko joukko pidempään vaikuttaneita erimielisyystekijöitä Jeesuksen ja asioista päättävien tahojen välillä. Nämä sitten kumuloituivat ja kulminoituivat. Jeesuksen toiminta temppelissä aivan pääsiäisjuhlan alla on selvästikin toiminut laukaisevana tekijänä Jeesuksen vangitsemiselle, joka lopulta johti teloitukseen. Olennaisinta on kuitenkin huomata tämä: Mitä selitysmalleja sitten kehitetäänkin, historiallisesti uskottava Jeesus ei voi olla harmiton, särmitön ja hampaaton. Olisiko kaikille ystävällinen ja vain mukavia puhuva Jeesus päätynyt ristiinnaulittavaksi?

Toisenlaista historian ymmärtämistä ja selittämistä edellyttää Jeesuksen pyrkimysten ja päämäärien hahmottelu. Mitä asioita — pienempiä tai suurempia — Jeesus tavoitteli? Useimmiten tutkimuksessa Jeesus kuvataan pyrkimässä juutalaisuuden restauraatioon. Kyseeseen voi tällöin tulla niin vaatimattomampi uudistuspyrkimys kuin radikaalimpi transformaatiokin. Harvinaisiksi ovat käyneet skenaariot, joissa Jeesus ”hajottaa” juutalaisuuden joko tuomalla sen päätepisteeseen tai yksinkertaisesti hylkäämällä sen keskeiset periaatteet. Selitysmalleissa osa ja kokonaisuus ovat läheisessä vuorovaikutuksessa, ja siksi näkemykset Jeesuksen laajemmista ja perustavammista tavoitteista paljolti ohjaavat tulkintaa siitä, mihin hän yksityiskohtaisemmissa opetuksissa ja tilanteissa tähtäsi tai mitä on nähtävä niiden takana. Miksi Jeesus epäsi seuraajaehdokkaalta mahdollisuuden käydä ensin hautaamassa isänsä (Matt. 8.21-22 / Luuk. 9.59-60)? Vastausvaihtoehto 1: Jeesus oli yksinkertaisesti räävitön (hautaaminen oli perushurskas kunnianosoitus vanhemmille). Vastausvaihtoehto 2: Jeesus katsoi Jumalan tahdon toteuttamisen nyt ensisijaisesti vaativan hänen välitöntä seuraamistaan. Ensimmäisen vaihtoehdon valitsevat ne tutkijat, jotka katsovat välinpitämättömyyden juutalaisuuden perinteitä kohtaan muodostaneen Jeesuksen perusasenteen. Toiseen vaihtoehtoon päädytään yleensä kun Jeesus pyritään ymmärtämään uskonnollista restauraatiota ajaneena hurskaana juutalaisena.

Toisaalta pakottava tulkinta yksittäisestä seikasta voi joskus voimakkaasti viitata johonkin tiettyyn Jeesuksen toiminnan perustavoitteeseen. On esim. vaikea kuvitella, että kahdentoista opetuslapsen valinta ja pitäminen tulkittaisiin muuten kuin merkiksi Jumalan kansan kahdentoista sukukunnan lopunajoiksi luvatusta uudelleenkokoamisesta. Jeesuksen pyrkimys ajan restauraatio-eskatologian toteuttamiseen toiminnassaan tuntuisi näin ollen sivuuttamattomalta johtopäätökseltä.

Seuraavat kysymykset (ja vinkit) havainnollistavat selitysmalleille tyypillistä ajattelua:

Miksi Jeesus ryhtyi julistajaksi? (Pohdi Johannes Kastajan toiminnan merkitystä Jeesukselle.)

Mihin Jeesuksen suosio perustui? (Pohdi ihmeidentekoaktiviteetin merkitystä Jeesuksen toiminnalle.)

Miksi Jeesus hyväksyi seurakseen hylkiöitä? (Pohdi Jeesuksen Jumalan valtakunta -julistuksen perusajatusta.)

Mihin Jeesus tarvitsi valittua seuraajajoukkoa? (Pohdi seurakuntatemppeli-ideaa varhaisjuutalaisuudessa.)

Miten Jeesuksesta tuli Kristus? (Pohdi Jeesuksen julistusta ja sen tulkintaa varhaiskristillisyydessä.)