historianjeesus.fi

by Tom Holmén

Géza Vermès

”My warm greetings to ’www.historianjeesus.fi’ and the Åbo Akademi Historical Jesus Workshop. Keep  up the good work!”

– Géza

Géza Vermès on yksi ns. Kolmannen Etsinnän (Third Quest) merkittävimpiä pioneereja. Sittemmin katoliseksi kääntyneeseen juutalaiseen perheeseen Unkarissa vuonna 1924 syntynyt Vermes menetti molemmat vanhempansa keskitysleireillä. Vuonna 1957 Vermes kääntyi takaisin juutalaisuuteen. Koska vielä muutamia vuosikymmeniä sitten oli melko yleistä luokitella tutkijat katolisiin ja protestanttisiin, katsottiin juutalaisen taustan tuovan tutkimukseen tuoretta näkökulmaa. Jonkin aikaa myös katolisena pappina toimineen Vermesin akateeminen ura keskittyi aluksi pitkälti toisen temppelin ajan juutalaisuuden tutkimukseen. Hän oli mm. yksi ensimmäisistä Kuolleen meren kääröjen parissa työskennelleistä tutkijoista, ja häneltä ilmestyi vuonna 1962 standardikäännökseksi muodostunut The Dead Sea Scrolls in English -teos. Vuodesta 1965 aina eläkkeelle siirtymiseen asti (1991) Vermes toimi Oxfordin yliopistossa, jossa hänestä tuli ensimmäinen judaistiikan professori (Professor of Jewish Studies).

Jeesus-tutkimuksessa Vermeksen 1973 ilmestynyt kirja Jesus the Jew oli monessa suhteessa uraauurtava. Käsitys Jeesuksesta eräänlaisena hellenistisenä theois aner -hahmona, eli ihmeitä tekevänä jumalihmisenä, toimi vielä 1970-luvun alussa monille tutkimusparadigmana. Näin synoptisten evankeliumien kuvaama Jeesus jäsentyi enemmän hellenistiseksi luomukseksi kuin juutalaiseksi. Vermes puolestaan sijoitti kirjassaan Jeesuksen Galileaan ja näki synoptisen tradition juutalaisessa valossa aiemmasta tutkimuksesta poikkeavalla tavalla. Vermes vertaa Jeesusta juutalaisiin ”pyhiin miehiin” kuten Honi ympyränpiirtäjään ja Hanina ben Dosaan. Vaikka Vermeksen teorian yksityiskohdista on esitetty kritiikkiäkin, hänen merkitystään Jeesus-tutkimukselle kuvaa Craig Evansin (”Life-of-Jesus Research and the Eclipse of Mythology”, Theological Studies, Vol. 54, 1993, ss. 17-18) tutkimushistoriaa sivuavassa artikkelissaan esittämä toteamus:

”Geza Vermes on kirjassaan Jesus the Jew selvittänyt erittäin hyvin näiden kertomusten [juutalaisia ihmeidentekijöitä] mahdollista merkitystä. Vermeksen mukaan Jeesuksen ihmeet tapahtuivat karismaattisen juutalaisuuden kontekstissa. Vaikka jotkut ovat kritisoineet Vermeksen päätelmää, jonka mukaan Jeesus oli pääpiirteissään juutalainen hasid, tai pyhä mies, useimmat ovat samaa mieltä siitä, että Jeesuksen ihmeiden tekeminen on lähempänä sellaisia juutalaisia henkilöitä kuten Honi, Hanina ben Dosa, tai Theudas kuin erilaisia hellenistisiä maagikkoja ja ihmeiden tekijöitä, joita aiemmin on esitetty paralleeleiksi.”

Vermesin suhtautuminen synoptisten evankeliumien historiallisuuteen on huomattavasti optimistisempi kuin ns. ”no quest” ja ”New Quest” -vaiheiden. Lähestymistavassa on paljon yhteistä Vermesin englantilaisen opettajan T.W. Mansonin kanssa. Metodologishistoriallisesti tämä on sikäli mielenkiintoista, että 1920-luvulta asti saksalaisten muotokriitikkojen pessimismi synoptisen tradition historiallisuuden suhteen oli vallitseva brittiläisten (mm. Taylor ja Manson) positiivisemman suhtautumisen jäädessä kansainvälisesti tarkastellen jossakin määrin saksalaisten varjoon.

Vermes on esittänyt ennakkoluulottomasti muutamia muitakin konsensusta haastavia näkemyksiä. Hän mm. oli yksi merkittävimmistä tutkijoista, jotka alkoivat tulkita ”ihmisen poika” -nimitystä ei-apokalyptisena ilmauksena. Jeesuksen käytössä sen merkitys olisi ollut lähinnä ”minä” tai ”meikäläinen”. Tämä tulkinta on saanut melko vahvaa kannatusta myöhemmin (mm. B. Lindars, ja M. Casey). Neitseestäsyntymiskertomusta Vermes lähestyy kiinnittämällä huomiota hepreankielisen betulah -sanan merkitykseen. Hänen mukaansa termillä voitiin hepreankielessä tarkoittaa myös tyttöä, jonka kuukautiset eivät vielä olleet alkaneet, eikä hän näin ollen ollut sukukypsä. Vermes ehdottaa, että Marian raskaaksi tuleminen olisi tapahtunut tällaisessa kehitysvaiheessa, mistä olisi syntynyt traditio neitseellisestä sikiämisestä.

Jesus the Jew -teoksen jälkeen Vermes on Jeesus-tutkimukseen liittyen julkaissut mm. kirjat Jesus and the World of Judaism (1983), The Religion of Jesus the Jew (1993), Jesus in his Jewish Context (2003) ja The Authentic Gospel of Jesus (2004).

Mainokset