Muotokritiikki ja Jeesus-tutkimus

Jokainen on kuullut ns. kolmikansallisuusvitsejä. Vitsin perusrakenne (muoto) on aina sama. Alkuosassa kolmen maan edustajat ovat tekemässä tai aikovat tehdä jotakin. Tämän jälkeen kerrotaan mitä kahden maan edustajalle tapahtui vitsin huippukohdan osuessa aina samalle kohtaa eli kolmannen kansallisuuden edustajan kohdalle. Vaikka kansallisuudet voivat vaihdella ja sanamuodot erityisesti kahden ensimmäisen kansallisuuden kohdalla, perusidea on vitsin toimivuuden kannalta säilytettävä samana. Samalla tavoin jokainen suomalainen on kuullut ruotsalaisvitsejä, joiden perusmuoto on aina sama ”mitä eroa on ruotsalaisella ja…”

Evankeliumeista on etsitty vastaavalla tavalla tiettyjä perusmuotoja, joilla Jeesuksen opetuksia ja toimintaa on kuvattu. Jo varsin yleisluonteinen evankeliumien tarkastelu osoittaa nimittäin, että kertomukset koostuvat pienemmistä yksiköistä, jotka usein toimivat hyvin itsenäisenäkin. Lisäksi voidaan helposti nähdä, että eri evankelistat ovat sijoitelleet samanlaisia (jopa samoja) katkelmia erilaisiin yhteyksiin. Tämä on rohkaissut tutkijoita analysoimaan tarkemmin näiden katkelmien tyylilajia ja myös niiden mahdollista historiaa. Joskus tutkimuskirjallisuudessa puhutaan muotokritiikistä, kun tarkoitetaan tätä tyylianalyysia ja traditiokritiikistä, kun puhutaan katkelman alkuperästä ja välityshistoriasta. Hyvin usein termejä käytetään kuitenkin päällekkäisesti ja tässä yhteydessä puhutaankin pelkästään muotokritiikistä tarkoittaen molempia osia.